search instagram arrow-down

Aihealueet

About me

Kirjoittaja on 22-vuotias Tampereella asusteleva, ravintola-alalla työskentelevä ajattelija, yhteiskunnallinen visionääri ja mies, joka päätti hypätä tuntemattomaan!

Blogissa on aiemmin käsitelty elämääni ja maailmaa yleisesti, mutta nyt pääasiassa matkaani ympäri Suomen nomadina.

Seuraa Twitterissä!

Maanalainen rakentaminen tulevaisuutta?

Kautta aikain ihmiskunta ja valtiot ovat kilpailleet siitä, kuka rakentaa kaikista korkeimman rakennuksen mahdollisimman uniikilla arkkitehtuurilla, kuka pääsee ensimmäisenä avaruuteen ja kuuhun, kuka hallitsee taivasta. Tästä voimmekin päätellä, että korkeammalle kurottaminen on jonkinlainen pakkomielle ihmisille, mutta onko se tulevaisuudessa kannattavaa tai edes mahdollista?

Rakennuksia nousee jatkuvasti joka puolelle maapalloa, mutta rakennukseen käytettävä materiaali, hiekka, alkaa loppua maan päältä, ja pian ympäristövaikutukset merenpohjasta kaivettaessa kasvavat huomattavan suuriksi, jolloin materiaalien valmistaminen vaikeutuu ja hinta kallistuu entisestään, puhumattakaan hiekkabisneksen liittyvästä hiekkamafiasta ja sen aiheuttamista kuolemista, josta Yle kertoi aiemmin tänä vuonna laajassa reportaasissaan.

Aloin siis jutun ilmestyessä miettiä vaihtoehtoja nykyisen kaltaiselle rakentamiselle ja mieleeni tuli mahdollisuus täysin päinvastaiseen rakentamiseen, eli maan alle.

Maata kaivettaessa saataisiin rakentamiseen hyödynnettävää materiaalia suoraa rakennuspaikalta myytäväksi, ja tuloilla pystyisi osittain kattamaan myös rakennuskustannuksia. Ongelmakohtia pohdittaessa päälimmäisenä tulee mieleen arkkitehtuurilliset haasteet, ja maa-aineksen (mm. peruskallio, liian hieno maa-aines yms) aiheuttamat haasteet.

  • Miten on mahdollista rakentaa esimerkiksi kuusikerroksinen talo maan alle?
  • Miten rakennuksen perustuenta eriää maan päälle rakennettavasta rakennuksesta?
  • Miten hapen kulku saadaan mahdollisimman tehokkaaksi? Voisiko esimerkiksi kasveja hyödyntää hapen luomisessa suljettuun tilaan?
  • Päivänvalon saannin mahdollistaminen?
  • Minkälaisia luonnonmullistumia rakennelmat kestävät paremmin ja mitä huonommin, kuin maan päälle rakennetut?
  • Mitä ominaisuuksia maa-aineksella pitää olla rakentamisen mahdollistamiseksi?

Yksi Teslan perustajan, Elon Muskin, yrityksistä, The Boring Company, onkin alkanut jo ratkoa kyseistä asiaa liittämällä sen jokapäiväiseen liikenteeseen ja sen ruuhkautumisen aiheuttamiin ongelmiin. Yrityksen tarkoituksena onkin siis maanalaisen liikenneverkoston rakentaminen automatisoidulla kuljetusjärjestelmällä, ja näin ruuhkien lieventäminen tai mahdollisesti poistaminen maailman isoimmissa kaupungeissa, alkaen Los Angelesista. Muskin suunnitelman toteutuessa, se tulee säästämään miljoonien ihmisten elämässä huomattavasti aikaa. Ajan säästämistä ja sen ajankohtaisuutta sivusinkin hieman jo edellisessä postauksessani, joten ei siitä tässä enää enempää.

Toivoisinkin, että te kaikki rakennusalalla olevat lukijat, pohtisitte hieman tätä aihetta. Mitkä ovat teidän mielestänne tällä hetkellä kaikista suurimmat esteet tämän tyyppiselle rakentamiselle?

Elämää yöllä?

Toinen nykyisen yhteiskunnan perusidea on päiväeläminen. Koko yhteiskunnan toiminta perustuu tällä hetkellä päiväeläjille, kaikki julkiset palvelut ja ns. “toimistotyöt” ovat auki vain aamusta iltapäivään, jolloin ihmisellä, joka käy ilta- tai yötöissä, ei ole samoja mahdollisuuksia hoitaa asioita omaan päivärytmiinsä sopivalla tavalla. Pitkällä aikavälillä vaarana on yhteiskunnasta syrjäytyminen, asioiden hoitamatta jättäminen ja yhteiskunnan hylkiöksi leimautuminen. Tämä taas aiheuttaa ihmiselle monia erilaisia ongelmia, kuten masennusta, työkyvyttömyyttä ja pahimmillaan jopa radikalisoitumista.

Olen itse viime vuodet työskennellyt ravintola-alalla, ja pääsin töistäni yleensä noin klo 00-01. Kuitenkin kun menin kotiin, valvoin yleensä vielä noin kolme tuntia, koska en yksinkertaisesti pystynyt rauhoittumaan heti töistä päästessäni. Touhusin kotona pitkälle yöhön, koittaen kuluttaa ylimääräistä energiaani, unensaannin mahdollistamiseksi.

Tällöin ajatus siitä, että voisin kyseisellä energiallani hoitaa kaikki välttämättömät arkiset menoni, kuulosti houkuttelevalta, mutta utopistiselta. Toki, kuulostaahan se vieläkin, mutta taistellessamme tämän hetken suurien megatrendien kanssa, muutokset ovat väistämättömiä, kuten tässä Veritasin vuonna 2015 julkaisemassa artikkelissa todetaan. Eihän 1700-luvun lopullakaan moni aavistanut, kuinka suuret vaikutukset teollistumisella tulisi olemaan. Tämän takia on mielestäni robotiikan ja teknologisaation edetessä aiheellista miettiä, miten mukaudumme alati muuttuvaan maailmaamme parhaalla mahdollisella tavalla!

Mikä muuttuisi?

Kuvitellaan hetken aikaa, että nykyisen päiväyhteiskunnan lisäksi toimisi myös yöyhteiskunta. Yöihmisille tarjottaisiin mahdollisuus käydä hoitamassa ruokaostokset lähikaupassaan, pankissa hoidettavat asiat ja muut ns “arkiaskareet” öisin, kuinka moni tähän tarttuisi?

Tottakai laajalla mittakaavalla tämä saattaisi vaatia muutoksia esimerkiksi työehtosopimuksiin, ja mm. yökorvauksien tulisi olla huomattavasti pienemmät, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus pitää omat yrityksensä auki kustannustehokkaasti myös yöllä. Tämä lisäisi varmasti työllisyyttä, ja samalla myös valtion verotuloja, koska työtuntirajat pysyisivät samana ja uusia työntekijöitä pitäisi varmasti palkata.

  • Mitkä alat hyötyisivät kyseisestä ratkaisusta eniten ja mitkä alat eivät juuri ollenkaan?
  • Kuinka nopeasti päiväyhteiskunta omaksuisi myös yöyhteiskunnan olemassa olon?

Mitä erilaisia ongelmia kyseisestä ratkaisusta voisi koitua?

  • Työturvallisuus tietyillä aloilla saattaisi vaarantua, mm. rakennusala, työympäristön pimeyden takia.
  • Turva-alan kasvu olisi odotettavaa, koska jokaiseen yöaikaan aukiolevaan paikkaan pitäisi todennäköisesti palkata jonkinlainen turvahenkilö, ainakin alussa, ennen käytännön yleistymistä?
  • Tietyöt yms. infrastruktuurin muokkaustyöt aiheuttaisivat enemmän haittaa, kun niitä ei voitaisi tehdä enää yöaikaan, liikenteen ollessa hiljaisimmillaan.
  • Toki yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta ratkaisu ei välttämättä ole parempi kuin tämän hetkinen. Yöihmiset nukkuisivat pitkälle päivään ja heräilisivät omaan “päiväänsä” vasta myöhään iltapäivällä. Tämä todennäköisesti vaikuttaisi ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Toki ihmiset, jotka eivät saa näitä sovitettua aikatauluunsa, tuskin tarkoituksella edes lähtisivät yötöihin/yöyhteiskuntaan.
  • Henkilökuljetusalaan vaikutus voi olla joko hyvä tai huono. Julkisten kulun ja kustannusten helpottuessa, taksimatkaaminen voi vähentyä. Toki yömarkkinat avaisivat myös mahdollisesti uusia markkinoita, mutta Überin tapaisten kuljetusmahdollisuuksien yleistyessä ja taksitoiminnan rajoitusten hälvetessä, taksiyhtiöt ovat väkisinkin muutoksen edessä.
  • Miten ihmiseen pitkällä aikavälillä vaikuttaa yöeläminen? Kuinka paljon enemmän ihminen tarvitsee unta, mikäli valvoo aina yöt ja nukkuu päivät?

 

Millaisia hyötyjä/uusia talouden aloja?

Edellisessä osiossa mainitsemani turvallisuus saattaisi myöhemmissä vaiheissa myös vastaisuudessaan parantua, kun yöllä liikkusi paljon ihmisiä kaduilla. Kun esimerkiksi baari-illan jälkeen humalassa kotiin yrittävät ihmiset tiedostavat, että ympärillä on paljon myös selvinpäin olevia, normaaleja arkiaskareitaan hoitavia ihmisiä, turvallisuuden tunne olisi todennäköisesti suurempi. Myös rikollisille tällainen ajatus, että missä tahansa saattaa tulla täysin selväpäinen ihminen vastaan juuri rikoksen tapahtumahetkellä, mahdollisesti pienentäisi halua tehdä rikoksia. Koska harva rikollinen tekee rikoksia, jos tietää kiinnijäämisriskin olevan suhteettoman korkea rikoksesta saatuun hyötyyn verrattuna.

Kaupan alalla olemme saaneetkin osittain jo sysäystä tähän suuntaan, kun kauppojen aukioloajat vapautettiin, ja erityisesti SOK kunnostautui ympäri vuorokauden aukiolevien kauppojensa kanssa. Varsinkin pääkaupunki seudulla on saatu hyvää palautetta kyseisen asian tiimoilta sekä heti lain tullessa voimaan, että tämän vuoden loppupuoleltakin. Tekijöistäkään ei ole ensimmäisen uutisen mukaan ollut pulaa, ja jos kasvattaisimme muitakin yhteiskunnan toimintoja yöaikaa kohti, en usko että yötyöntekijät ainakaan vähenisivät. Toki yökaupan kannattavuus on eri alueilla erilainen, mutta erittäin mielenkiintoinen mietinnän kohde.

Mikäli nykyinen yhteiskunta alkaisi toimia myös yöaikaan, olisi oletettavaa että julkisen liikenteen työllisyys kasvaisi samassa suhteessa yölinjojen käyttöasteen mukana. Liikenneruuhkat saattaisivat myös vähentyä työnantajien tasapainottaessa työntekoa jokaiselle vuorokauden tunnille tasaisemmin.

Tällä hetkellä vielä pienellä kaavalla toimiva lasten yöhoitomalli tulisi ehdottomasti kasvamaan, ja myös myöhempi hoito- ja koulutusjärjestelmä vaatisi näin ollen vahvoja uudistuksia. Miten koulutusjärjestelmää pitäisi mielestäsi muuttaa ja millä tavalla? Kuinka saamme integroitua yöyhteiskunnan kasvattamat lapset päiväyhteiskunnan kanssa, ilman kahtia jakoa tai eriarvoistumista?

Ravintola-alalla toimivat pienyrittäjät ja pienet ravintolat hyötyisivät todennäköisesti muutoksesta hieman isoja yrittäjiä ja ravintoloita enemmän, koska sähkö- ja vesikulut olisivat suhteessa pienemmät vaadittujen työntekijöiden määrään nähden. A’la Carte-ravintoloiden hyöty saattaisi olla ainakin aluksi pienempi kuin esimerkiksi pizzerioilla, johtuen nykyään vallalla olevasta yöruokailukulttuurista, mutta ajan saatossa uskon myös yöruokailun kasvattavan suosiota näissäkin paikoissa. Tähän hyvää esimerkkiä voi hakea heti meren toiselta puolelta Keski-Euroopasta aina Etelä-Eurooppaan asti, jossa saa myös kunnon ravintola-annoksia yömyöhään. Muutos saattaisi lisätä pohjoismaisessa ajatusmaailmassa ns. “etelän mentaliteettia”, eli työpäivän jälkeen saatettaisiin lähteä isolla porukalla istumaan iltaa, syömään ja nauttimaan yhdessäolosta, ja purkamaan työpäivän jälkeisiä jännitteitä yhdessä.

Tähän liittyen anniskelu yöaikaan onkin myös hyvä pohdinnan aihe. Kuinka paljon haittaa anniskelusta ympäri vuorokauden mahtaisi olla, kun jokainen yrittäjä kuitenkin saa valita, anniskeleeko vai ei? Hienoon ruokaravintolaan tuskin valuisi lähikapakasta ketään syöjää vain sen yhden kaljan perässä, mikäli hinnat pysyisivät tasokkaan ruokaravintolan katevaatimusten määräämällä tasolla?

Vielä parempi tällainen lainsäädäntö olisi paikoille, jotka tarjoilevat esimerkiksi vain viinejä. Itse en välttämättä lähtisi baari-illan päätteeksi enää juomaan suhteellisen kalliita viinejä hienoon ravintolaan, entä sinä?

Hyödyt kulttuurialalla voisivat myös olla pitkällä aikavälillä huomattavat. Jos esimerkiksi elokuvateatterit pitäisivät yönäytöksiä, kävisivätkö ihmiset enemmän katsomassa elokuvia esim. pitkän työpäivän jälkeen rentoutuakseen? Vuorotyöläiselle, esimerkiksi juuri ravintola-alalla työskentelevälle, elokuvien yönäytökset voisivat olla mukava, kaivattu vaihtoehto ainaiselle työnjälkeiselle oluelle.

Unohtamatta myöskään sitä, että moni suuri ajattelija, tutkija ja taiteilija on kuvaillut inspiraationsa syttyvän yöaikaan aivan uudelle tasolle. Minkälaisia uusia visionäärejä saisimme, kuinka paljon yhteiskuntaamme hyödyttäviä keksintöjä voisimme keksiä, jos jokaiselle inspiraatiota metsästävälle olisi yöaikaan esim. kahviloita auki, johon mennä kehittelemään ideoitaan itselle sopivana aikana?

 

Hyvä esimerkki päiväyhteiskunnan hyödyistä asiaa pohdittaessa, on mielestäni julkinen liikenne. Kun julkinen liikenne tulee kannattavaksi myös yöaikaan, yömaksuja ei olisi järkevä pitää enää pitkällä tähtäimellä, jolloin myös päiväeläjät voisivat hyödyntää halvempaa matkaamista yöllä. Helsingissä tästä tuleekin vuoden alussa hyvä kokeilu, josta saamme hydyllisiä tuloksia selvitettäessä yölinjojen käyttöasteen kasvua yömaksun poistuessa!

Kulttuurialalla toimivissa yrityksissä, esimerkiksi museoissa tai taidenäyttelyissä, päiväeläjät voisivat käydä muulloinkin kuin vain vapaapäivänään aukioloaikojen pidentyessä.

Mahdollisesti myös yritysten läheisyys asiakkaisiin kasvaisi. Kuvittele, että tarvitsetkin omaa yritystäsi varten, tai vaikka telkkarisi toimintoja varten, teknistä tukea kolmelta aamuyöstä, ja asiakaspalvelu olisi normaalisti auki? Kuinka paljon positiivisempi kuva sinulle jäisi yrityksestä, joka tarjoutuu auttamaan asiakastaan mihin kellonaikaan tahansa, päivästä riippumatta?

Mielestäni tämä näkyy jo hieman nykyisessä yhteiskunnassa, ympärivuorokautista palvelua arvostetaan ja 24/7-mentaliteetti antaa nykyään erittäin positiivisen kuvan yrityksestä. Ulkomailla, varsinkin Yhdysvalloissa, tämä on isoilla yhtiöillä kuitenkin jo arkipäivää ja esimerkiksi Amazon on kertonut huhtikuussa julkaistussa ilmoituksessaan palkkaavansa vuoden sisällä 30 000 uutta työntekijää joista 5 000 on kotoa käsin työskenteleviä asiakaspalvelijoita. Tämä mahdollistaa nimenomaan sen, että jokaiseen vuorokauden aikaan on joku asiakaspalvelija vastaamassa asiakkaiden huolenaiheisiin.

Mahdottomuus vai mahdollisuus?

Mitä hyötyjä ja haittoja mielestäsi kyseisestä mallista voisi olla? Kannustan jokaista miettimään kysymystä, koska ikinä ei voi tietää, kuka keksii seuraavan höyrykoneen/puhelimen/Facebookin! Halutessasi voit myös laittaa viestiä tai kommenttia joko yksityisviestillä tai suoraan postauksen alle kommenttiosioon!

What will the future bring to us, you’ll never now!

-Jonni

 

 

 

 

Advertisements
Leave a Reply
Your email address will not be published. Required fields are marked *

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: